Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2016

Asumistuki

Uusi laki yleisestä asumistuesta tulee voimaan 1.1.2015. Uudistuksen jälkeen yleinen asumisuki on edelleen 80 % hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Siihen eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä.

Uutta on se, että asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväksyä 73 % asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen lainojen koroista. Aiemmin lainojen korkoja hyväksyttiin asumismenoiksi ainoastaan omistusasunnoissa.

Perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa. Sen määrää laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan yhteenlasketut tulo sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä.Uuden lain mukaan tuensaajan alaikäisten lasten tulot eivät enää vaikuta yleisen asumistuen määrään. Myöskään omaishoidon tukea ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa.Lisäksi omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Tällaista tuottoa on esimerkiksi vuokra- tai korkotulo tai metsäomaisuuden tuotto. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin.

Yleisen asumistuen tarkistamiseen tulee muutoksia. Tuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat 15.4.2014, asumistuki tarkistetaan 1.6.2016 alkaen.

Asumistukeen tulee lisäksi 1.9.2015 voimaan 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. Se tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista.

Matkakorvaus

Kela korvaa sairauden ja raskauden vuoksi tehdyt matkat terveydenhuoltoon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Ensi vuoden alusta Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee nykyisestä 14,25 eurosta 16 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousee 272 euroon.

Taksimatkoihin kaksi omavastuuta

Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja terveydenhuoltoon, jos asiakas ei voi käyttää terveydentilansa vuoksi edullisempaa kulkuneuvoa tai jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Kun asiakas tilaa taksin alueellisesti keskitetystä tilausnumerosta, hän saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden (25 euroa) kerryttää omavastuuta. . Tilaa matka heti , kun olet saanut vastaanottoajan tai viimeistään matkaa edeltävänä päivänä ennen klo 14.00. Voit tilata saman puhelun yhteydessä useampia tiedossa olevia matkoja terveydenhuoltoon.

Voit pyytää kotikuntasi taksia matkallesi. Tilaa matkatilausnumerosta myös äkillisissä sairastapauksissa.

Uusimaa ja Helsinki (suomi ) 0100 84000    ( ruotsi ) 0100 84001

Jos matka tilataan muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, matka on maksettava ensin kokonaan itse ja haettava jälkikäteen korvausta Kelasta. Omavastuuosuus on tällöin kaksinkertainen eli 50 euroa, eikä se kerrytä matkakustannusten vuotuista matkakattoa. 

Lääkekatto

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta.Alkuomavastuuon 50€ kalenterivuodessa Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät ensi vuonna 610,37 euroa, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tämä tarkoittaa, että vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 2,50€

Käytä samaa apteekkia niin saat helpommin lääkekaton kertymän ajantasoille.

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuesta poistuu nykyinen ikäraja 65 vuotta. Tuki sidotaan eläkkeen saamiseen: jos olet pienituloinen eläkeläinen ja saat vanhuuseläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, voit hakea Kelasta eläkkeensaajan asumistukea. Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen samoin kuin ennenkin.Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 0,4 %. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 3,2 %.

.

Eläkkeensaajana töissä

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos hän saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hänen ansiorajansa on 743.84 e/kk vuonna 2016, vaikka hän saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja olisi korkeampi. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä käy niin, että tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Työttömyyseläkkeellä olevan ansioraja on 713,16€/kk vuonna 2015.Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat eläkkeen verotukseen sekä mahdollisesti

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat eläkkeen verotukseen sekä mahdolliseen asumistukeen.

 

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada täytettyään 16 vuotta. Sen saaminen edellyttää, että asut Suomessa ja saat joko Suomesta tai ulkomailta

  • vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
  • työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea
  • leskeneläkettä ja ole yli 65-vuotias
  • täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
  • tai ulkomailta vastaavia etuuksia.

Et voi saada hoitotukea, jos saat pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä.

Voit saada hoitotukea, jos toimintakykysi voidaan arvioida olevan sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä

  • huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua)
  • tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai
  • asioida kodin ulkopuolella.

Erityiskustannukset hoitotuessa

Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa sinulle. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi

  • sairaanhoito- ja lääkekulut
  • ylimääräiset matkakustannukset
  • kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset
  • ylimääräiset vaatekustannukset ja
  • erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset.

Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruoka- tai vaatekuluja, harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja.

Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon maksukatto

Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon maksujen määrää seurataan asiakasmaksukortilla. Maksukaton maksukertymän seurantajakso on kalenterivuosi. Jos maksujen yhteismäärä ylittää kalenterivuoden 2016 aikana 691 euroa , ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään kuitenkin 16,10 euron maksu hoitopäivältä. 

Maksukaton määritteleminen

Maksukattoa laskettaessa otetaan huomioon perheen alaikäiset lapset huoltajien valinnan mukaan toisen euromäärää laskettaessa. Lapsella on myös oma kortti, joka maksukaton ylittyessä yhdistetään huoltajan kortin kanssa. Maksukaton ylittymisen jälkeen kortti vaihdetaan vapaakorttiin. Alkuperäiset kuitit suoritetuista hoitomaksuista on hyvä säilyttää, sillä vapaakortin saamiseksi on pyydettäessä esitettävä myös alkuperäiset kuitit suoritetuista hoitomaksuista. 

Maksukatossa otetaan huomioon seuraavat maksut:

  • terveyskeskusmaksut
  • lyhyt aikainen laitoshoidonmaksut terveydebhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa
  • poliklinikkamaksu
  • kotona annetun erikoissairaanhoidon maksu
  • päiväkirurgisen hoidon maksu
  • sarjahoitomaksu
  • yksilökohtaisen fysioterapian maksu
  • yö- ja päivähoidon maksut
  • kuntoutus
  • lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu
  • psykiatrian päiväsairaalamaksu.

Maksukattoon kuulumattomat maksut

  • Sellaiset maksut, joiden perusteena on tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain tai niitä vastaavan aikaisemman lain perusteella korvattava hoito, jäävät kuitenkin pois maksukaton piiristä.
  • Samoin maksut, joiden suorittamiseksi on myönnetty toimeentulotukea, jäävät maksukaton ulkopuolelle.
  • Palvelusetelin omavastuuosuudet eivät kerrytä asiakasmaksulain mukaista maksukattoa.
  • Hammahoito
  • Sairaankuljetuksesta
  • Lääkärintodistuksista
  • Yksityislääkärin lähetteellä laboratorio ja kuvantamis tutkimuksita
  • Tulosidonnaisia maksuja

Miten on toimitava kun maksukatto täytyy

  • Terveyspalvelujen käyttöjä on itse seurattava maksukaton täyttymistä
  • Maksetut maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakortiin tai muuhun vihkoon.
  • Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä ja ne onesitettävä pyydettäessä
  • Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus ta muu julkinen terveydenhuolto

Maksukaton täytyttyä

  • Kun asiakas esittää tämän vapaakortin kunnallisessa terveydenhuollossa, ei korttiin merkityltä henkilöltä saa periä maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynnistä, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, yö-japäivähoidoista eikä kuntoutushoidoist.
  •  jokaiselle korttiin merkitylle alle 18-vuotiaalle annetaa omarikkaiskortti.

 

TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2015 LÄHTIEN

korja

Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630
 
Tuen saaja                                       Euroa/ kk              Euroa/pv
 
Yksin asuva                                         485,50                 16,18
 
Yksinhuoltaja                                     534,05                 17,80
yksinäinen Yksin asuva                        480,20                   16,080,20 16,01528,22 17,61
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot kumpikin              412, 68                13,76
 
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö                  354,42                 11,69
 
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi                             339,85                 11,33
10-17-vuotias 2. lapsi                             315,58                  10,52
10-17-vuotias 3. lapsi jne                       291,12                    9,71
 
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi                           305,87                 10,20
Alle 10-vuotias 2. lapsi                           281,59                  9,39
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne                    257,532                  8,58
 
Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentu-
lotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
 
Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotuki-
lain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)

 

Oikeus toimeentulotukeen

Tuen saamiseen vaikuttavat

  • hakijan tilanne ja
  • hänen välttämättömän toimeentulon saamisen tarpeensa sekä
  • mahdollisuudet suoriutua omilla tuloilla ja varoilla.

Oikeus saada toimeentulotukea syntyy silloin, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa

  • ansiotyöllään
  • yrittäjätoiminnallaan
  • toimeentuloa turvaavien muiden sosiaalietuisuuksien tai etuisuuksien avulla
  • muista tuloistaan tai varoistaan
  • häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla
  • tai muulla tavalla.

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa Avioliittolaki, lapsen elatuksesta annetussa laissa Lapsen elatuksesta annettu laki ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Toimeentulotuella parannetaan edellytyksiä tämän vastuun toteuttamiselle.

Oikeus toimeentulotukeen on jokaisella tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä. Toimeentulotuki määrätään yleensä kuukaudelta, mutta se voidaan määrätä myös lyhemmältä ajalta.

Ensisijainen toimeentulo

Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään aina henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulonlähteistä. Toimeentulotuen hakija tulee ohjata käyttämään hänelle kuuluvia ensisijaisia sosiaalietuuksia ja tarvittaessa neuvoa niiden hakemisessa.

Asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän on hyvä päivittää säännöllisin väliajoin asiakkaan saamat sosiaalietuudet. Jos ensisijaisissa sosiaalietuuksissa on puutteita, asiakasta neuvotaan niiden hakemisessa.

Ensisijaisia yhteiskunnan tukimuotoja toimeentulotukeen nähden ovat mm.

  • eläke
  • työttömyysturvan päiväraha (ml. työmarkkinatuki)
  • tapaturmavakuutuksen toimeentuloa turvaavat etuudet
  • luopumiskorvaus
  • sairauspäiväraha
  • lasten kotihoidontuki
  • elatusapu/-tuki
  • lapsilisä
  • asumistuki
  • opintotuki (ml. asumislisä ja opintolaina)

Jos hakijan ensisijaiset etuudet eivät ole käytössä, hänelle tehdään toimeentulotukipäätös ja -laskelma tiedossa olevien tietojen perustella. Hakijan vireillä olevista etuuksista voidaan tehdä takaisinperintä. Toimeentulotuen takaisinperintä ei saa kuitenkaan vaarantaa hakijan toimeentuloa.

Toimeentulotuen perusosa koostuu menoista

Perustoimeentulotuki koostuu perusosalla katettavista menoista ja muista perusmenoista Toimeentulotuki 7 §. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat

  • ravintomenot
  • vaatemenot
  • vähäiset terveydenhuoltomenot
  • henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
  • paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot
  • sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot
  • harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
  • vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot

Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

  • asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot Asumistukilaki 6 §
  • taloussähköstä aiheutuvat menot
  • kotivakuutusmaksu
  • vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
  • asiakkaan esittämien lämmityssähkömenojen kohtuullisuus arvioidaan osana asumismenojen kohtuullisuusarviointia

Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Pääsääntöisesti menot huomioidaan täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina.

Yleensä asumiskulujen kohtuullisuusharkinnassa lähtökohtana on paikkakunnalla vallitseva yleinen (asumisen) kustannustaso, jolloin asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina ja kohtuullisina.

Muut menot, jotka huomioidaan toimeentulotukea harkittaessa

Toimeentulotukilain 8 § Toimeentulotuki 7 § antaa viimesijaisuuden periaatteen mukaisesti mahdollisuuden pitää tässä laissa tarkoitettuina menoina vain niitä menoja,

  • joita ei korvata muusta järjestelmästä tai
  • joita ei voi saada muulla perusteella.

Vammaistukea ja eläkkeensaajan hoitotukea maksetaan vammasta aiheutuvan haitan, tarvittavan avun, palvelujen tai erityiskustannusten korvaamiseksi. Edellä mainituilla tuilla on siis tarkoitus kattaa muitakin kustannuksia kuin hakijan terveydenhuoltomenoja (esim. lääkemenot ja intervallihoidosta aiheutuvat kulut).

Jos sairaudesta ja vammaisuudesta aiheutuneet menot toimeentulotukea hakiessa ovat suuremmat kuin hoitotuki, ne otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Muut perusmenot otetaan huomioon todellisen suuruisina.

Toimeentulotuen perusosan suuruus

Toimeentulotuen perusosan suuruus vaihtelee vuosittain. Voit tarkistaa kyseisen vuoden tuen suuruuden sivun oikeassa yläosassa olevasta Kuntainfosta.

Toimeentulotuen suuruuteen vaikuttaa mm. se, onko hakija yksinasuva, yksinhuoltaja, onko hänellä puolisoa tai asuuko hakija vanhempiensa luona. Lapsille myönnetään erisuuruinen perusosa riippuen lapsen iästä ja siitä, montako lasta perheessä on.

Asiakas saa perusosan menoihinsa, ja päättää tämän jälkeen menoistaan itse. Menoista ei pyydetä selvityksiä.

Tulot ja varat, jotka huomioidaan toimeentulotukea harkittaessa

Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea määrättäessä Toimeentulotuki 7 § .

Toimeentulotuessa tuloilla tarkoitetaan lähes kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja ja varoja tulonlähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä ovatko tulot veronalaisia tai verottomia.

Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi:

  • palkka
  • yrittäjä- ja omaisuustulot
  • yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Toimeentulotuki 11 §

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

  • vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia
  • alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot Viittaus HE 164/2005
  • tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja
  • äitiysavustuslain Äitiysavustuslaki  mukaista äitiysavustusta eikä vammaisetuuksista annetun lain Laki vammaisetuuksista mukaista etuutta viittaus HE 90/2006
  • työttömyysturvalaissa Työttömyysturvalaki tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa Laki julkisesta työvoimapalvelusta  tarkoitettua ylläpitokorvausta
  • Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista  mukaista ylläpitokorvausta viittaus HE 90/2006, eikä
  • edellä 8 §:ssä Toimeentulotuki 8 § tarkoitettuja korvauksia ja tuloja jotka kohdistuvat johonkin menoon Viittaus HE 164/2005.

Tuloina ei lisäksi oteta huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150:tä euroa kuukaudessa viittaus HE 138/2010.

Kansaneläkelain mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi Laki vammaisetuuksista . Lapsen hoitotuki on tarkoitettu kattamaan erityistä taloudellista tai muuta rasitusta, joka aiheutuu lapsen erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta.

Hoitotukea on oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella Laki vammaisetuuksistaKela: vammaistuki aikuiselle. Hoitotukea ei tule laskea tuloksi toimeentulotukea harkittaessa eikä sen saaminen siis vähennä myönnettävää toimeentulotukea.

Varoina ei oteta huomioon Toimeentulotuki 12 §:

  • henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
  • tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä
  • alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot Toimeentulotuki 7 § eikä
  • muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotuki ja asiakasmaksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan kunnallisista palveluista voidaan periä asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Eräät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat täysin maksuttomia asiakkaille.

Esimerkiksi vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on aina kokonaisuudessaan asiakkaalle maksutonta. Tällöin asiakas maksaa ainoastaan ns. tavanomaiseen elämään liittyvät kustannukset kuten asuntokulut, ruokamaksut jne. Ruokamaksuissa on syytä muistaa, että ruoan valmistukseen liittyviä valmistuskuluja ei saa sisällyttää tällöin ateriakustannuksiin.

Sosiaalihuollon palveluista ja terveydenhuollon palveluista asiakkaalle hänen maksukykynsä mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön elatusvelvollisuuden toteutumista.

Lisäksi kunta voi alentaa tai jättää perimättä asiakkaalle asetettuja maksuja, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino ratkaista sellainen tilanne, jossa asiakas ei enää selviä taloudellisesti.

Siltä ajalta kun maksua ei vielä ole alennettu palveluasumisen menot otetaan huomioon harkittaessa toimeentulotukea. Pitkäaikaisesti palveluasumista tai sen korkeita vuokria ei kuitenkaan voida ylläpitää toimeentulotuella.

Toimeentulotukea myönnettäessä palveluasumisen maksut tulisi eritellä menolajeittain. Mikäli palvelumaksu sisältää ateriakuluja, niitä voidaan pitää perusosalla katettavina menoina. Asiakkaan maksamat kustannukset kuten vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus otetaan huomioon muina perusmenoina.

Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoidon palveluita, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi.

Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, joihin ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluviksi menoiksi. Esimerkiksi yksinomaan siivoukseen, vaatehuoltoon tai muuhun vastaavaan kotihoitoon annettu apu otetaan huomioon täydentävään toimeentulotukeen kuuluvina henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeelliseksi harkittuina menoina.

Täydentävä toimeentulotuki

Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle on mahdollista myöntää täydentävää toimeentulotukea. Täydentävää toimeentulotukea tulee myöntää silloin, kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajeja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi.

Täydentävässä toimeentulotuessa otetaan esimerkin omaisesti esiin tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita voivat olla

  • lasten päivähoitomenot ja
  • muut kuin toimeentulotulotukilain 7 b § tarkoitetut asumisesta aiheutuneet menot Toimeentulotuki 7 §
  • henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottavia menoja.

Näitä muita erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja voivat olla mm.

  • pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen
  • lasten harrastustoiminta
  • lasten tapaamiskustannukset ja elatusapu
  • yllättävä onnettomuus.

Täydentävän toimeentulotuen menoina voidaan ottaa huomioon sairauden tai vamman aiheuttamia jokapäiväiseen elämään liittyviä menoja, jos ensisijaiset järjestelmät eivät niitä kata.

Toimeentulotukilain tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että pitkäaikaisesti tai vakavasti sairaana olevalle henkilölle voi aiheutua muitakin menoja kuin suoranaisesti terveyden- tai sairaudenhoidosta aiheutuneita kuluja Toimeentulotuki 7 §.

Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi.

Päivi Ripatti, hallintotieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä

Lähde:

Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille . STM 2007.

Viittaukset:

Viittaus HE 164/2005 HE 164/2005. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

viittaus HE 90/2006 HE 90/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

viittaus HE 138/2010 HE 138/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimT

 

LOPPU

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 

 

 

 

,

 

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

,,

Läntisen Uudenmaan
Fibromyalgiayhdistys Ry
fibro@netti.fi

Puheenjohtaja Maritta Taskinen

040 - 719 8558

Vernerintie 9 B 33
02430 Masala

 

 

sivut on päivitetty 18,01,22016