Mikä on fibromyalgia?

Fibromyalgia on tuki- ja liikuntaelinten kiputila, joka vaikuttaa lihaksiin, jänteisiin ja nivelsiteisiin. Se vaivaa noin 3,4 prosenttia naisista ja 0,5 prosenttia miehistä. Sairauden syytä ei tunneta, eikä sitä osata oikein hoitaakaan. Fibroa on epäilty psyykkiseksi häiriöksi, sidekudoksen tulehdustilaksi tai matalan serotoniinitason aiheuttamaksi. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei kyseessä ole reumaattinen tulehdus, niveltulehdus, tai lihastulehduksen muutos, vaikkakin potilailla on usein vaikeita nivel- ja lihaskipuja.

Modernein selitysmalli on, että kyseessä on kipujärjestelmän toimintahäiriö. Kipujärjestelmä aistii herkemmin lihaskipua ja lisääntynyttä painetta, ja myös normaalit tuntemukset muuttuvat kivulloisiksi. Voidaan puhua "termostaattiviasta", jossa keskushermoston prosessit herkistävät kipujärjestelmän ja useimmiten herkistyminen tapahtuu aivorungon tasolla. Laukaisevina tekijöinä ovat usein uupuneisuus, unihäiriöt ja stressi sekä veto, kylmä ja sään muutokset. Samoin liikunnan ja oman ajan puute ovat riskitekijöitä.

Sairaus aiheuttaa laaja-alaisia kiputiloja vartalon molemmissa puoliskoissa, ylä-ja alavartalossa. Potilaat kuvaavat kipua repiväksi, sykkiväksi, kalvavaksi, teräväksi tai pistäväksi. Joillain on tuntunut kuin lihaksia kiskottaisiin yksi kerrallaan irti. Kivut voivat vaihdella päivän mittaan. Useimmat kertovat, ettei heillä juuri ole kivuttomia hetkiä. Kipu voi olla hartioissa, rinnassa, kyynärpäissä, lantiossa ja polvissa ja se on tavallisesti symmetristä. Sitä esiintyy kehon keskiviivan kummallakin puolella. Painoarkuuspisteet ovat fibron tärkeimmät diagnostiset kriteerit. Niitä ei ole muissa sairauksissa, joihin liittyy lihas-ja luustokipuja.

Fibro ei siis ole pelkkä yhden raajan kipu vaan se on laaja-alainen. Kipua tulisi esiintyä vähintään kolmen kuukauden ajan kaikissa neljässä raajassa sekä selkärangan alueella. Paineluarkuuspisteitä on 18, joista 11 pitää todeta paineluarkuus. Fibro ei näy verikokeissa. Diagnoosi tehdään oireiden ja kliinisten tutkimusten perusteella ja sulkemalla muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet pois.

Fibroon kuuluuluvat myös unihäiriöt, masentuneisuus, mielialanvaihtelut, ahdistuneisuus, keskittymiskyvyn puute, mahdollinen päänsärky, huimaus ja suolistohäiriöt. Lihaksissa ja nivelissä tuntuu kankeutta ja aamujäykkyyttä. Fibro ei ole etenevä sairaus, joten sen oireet vakautuvat yleensä jossakin vaiheessa. Hoidon ansiosta noin kaksi viidestä pystyy kohentamaan tilaansa suuresti. Juuri kukaan ei kuitenkaan parane täysin.

Hoidoksi: Etsi fibroon perehtynyt lääkäri ja luo hyvä hoitosuhde, sillä sairaus on pitkäaikainen ja silloin hyvä pysyvä ja luottamuksellinen potilas-lääkäri suhde on tärkeä. Lisää liikuntaa omien voimavarojesi mukaan, sekä anna aikaa itsellesi. Poista mahdolliset stressitekijät.

 

Tähän artikkeliin on tiedot saatu kirjasta Selkävoitto kivusta ja lupa käyttää tietoja ylilääkäri Jukka Pekka Kourilta, joka on fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri ja jolla on kivunhoidon erikoispätevyys.

 

Läntisen Uudenmaan
Fibromyalgiayhdistys Ry
fibro@netti.fi

Puheenjohtaja Maritta Taskinen

040 - 719 8558

Vernerintie 9 B 33
02430 Masala

 

 

sivut on päivitetty 18,01,22016